*

miratiirikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Kirja

Vakoilija Pentikäisen elämä kuin elokuvaa

Yleisesikunnan luutnantin Vilho Pentikäisen loikkaus Neuvostoliittoon vuonna 1933 oli sensaatio ja vuoden suurin uutinen Suomessa. Kokenut journalisti Martti Backman on tarttunut kiehtovaan mysteeriin uudessa dokumenttiromaanissaan (Vakoojat - Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933, Gummerus 2017).

Backmanin kirja on kuin elokuvakäsikirjoitus ja Vilho Pentikäinen kuin köyhän miehen James Bond. Pentikäisen tarinaan jää yhä paljon aukkoja, joita vilkas mielikuvitus voi täydentää, mutta se tiedetään, että vakoilija rakasti autoja, naisia ja mukavaa elämää.

Leif Salmén löysi valon idästä

Takavuosien ärhäkkä tv-reportteri Leif Salmén on vaihtanut Marxin Matteukseen. Hänen uuden esseekokoelmansa (Itämainen huone, Teos 2017) yksi motto on suoraan Matteuksen evankeliumista: "Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!"

Matteuksen viitoittamalla tiellä eläkeläinen Salmén, 65, tarkkailee nykyisin maailmaa Savon pikku Pariisista, Joroisilta, minne hän on rakentanut oman Orienttinsa. Hän kirjoittaa, että "tila, joka minua ympäröi, on kadonneen Orientin kuvitelmaksi muutettu vinttikamari".

Ihmeellisiä ihmiskohtaloita

Isäni kuului siihen vuonna 1917 syntyneeseen ensimmäiseen ikäluokkaan, joka kasvoi alusta asti itsenäisessä Suomessa. Hän syntyi 5.12. sata vuotta sitten, siis päivää ennen kuin Suomi julistautui itsenäiseksi.

Sata vuotta sitten syntyneet miehet viettivät parhaat nuoruusvuotensa sodassa. Isältänikin sotahommissa vierähti lähes viisi vuotta; ensin talvisodan aikana Terijoen Kellomäellä, sitten jatkosodassa, viime vaiheessa esikuntavääpelinä Korialla, mistä kotiutui marraskuussa 1944.

Almasta jäi Alman kaipuu

Aloin lukea tämän vuoden parhaaksi esikoisromaaniksi valittua kirjaa (Hanna Weselius: Alma! -WSOY 2016) siinä uskossa, että se on tarina Alma Mahlerista, säveltäjä Gustav Mahlerin puolisosta. Luulin, että se on samankaltainen kuin Raija Orasen Ackté!, kun kirjojen nimissäkin on harvinainen huutomerkki.

Elämä on väärinkäsitys

Itävaltalainen kirjailija Thomas Bernhard (1931-1989) tekee yhden pienoisromaaninsa (Kävely) aluksi asetelman selväksi. Kertoja on kävelyllä Oehlerin kanssa:

Sanojen valtias ja muistamisen vaikeus

Yrsa Stenius kirjoittaa juuri julkaistuissa muistelmissaan (Yrsa Stenius: Sanojen valtias, Teos 2016), että Kalevi Sorsa tunnettiin kustannustoimittajana, joka kustannusyhtiö Tammen kannalta harmillisesti hylkäsi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan.

Tuo Steniuksen totena esittämä "tieto" muistuttaa jälleen siitä, miten epäluotettava lähde ihmisen muisti on. Steniuksen väite on väärä tai hänellä on sellaista tietoa, jota muilla ei ole. Sorsa ei koskaan hylännyt Tuntematonta sotilasta.

Maailman kuuluisin käsienpesijä

Kun Jeesus oli tuomittu ristiinnaulittavaksi juutalaisten pappien vaatimuksesta, Juudean prefekti Pontius Pilatus pesi kätensä koko asiasta. Tämä maailman kuuluisin käsienpesijä on päähenkilö Asko Sahlbergin komeassa historiallisessa romaanissa (Asko Sahlberg: Pilatus, Like 2016).

Loistava Leikola - sata vuotta, tuhat sivua

Ernest Hemingway räyhää kapakassa Pariisissa vuonna 1928 eräälle Bill Bullittille, joka on kirjoittanut Yhdysvalloissa hyvin menestyneen hömppäkirjan: "Helvetti, äijä! Kenelle sinä oikein kirjoitat? Sensaatioavainromaania kyltymättömälle rahvaalle vai hienostopierupaskaa joillekin kriitikoille sen sijaan että kirjoittaisit jotakin millä on merkitystä."

Filosofit ja huonot naiset

Professori Timo Airaksinen kirjoittaa, että ennen filosofiaksi kutsuttiin kaikenlaista juttua ja filosofian nimissä sai puhua melkein mitä vain (Timo Airaksinen: Sinivalkoinen kirja - Menneisyyden Suomi tulevaisuudessa, Arktinen Banaani 2016). "Ajattelen, että filosofia on kuin huono nainen, joka makaa rahasta kenen kanssa vain."

Tervon Matriarkasta hämmentynyt olo

Kun kirjoittaa Jari Tervon uudesta kirjasta (Matriarkka, Otava 2016), pitää ensin kirjoittaa Jari Tervosta. Tervo on kirjallisuuden superjulkkis, joka saa erityiskohtelun kustantajaltaan, medialta ja kriitikoilta.

Tervo vaihtoi viime talvena pitkäaikaisen kustantajansa WSOY:n Otavaan. Matriarkka on Tervon ensimmäinen kirja Otavan leirissä. Ja se näkyy. Onko joku muu kirjailija saanut koko etusivun mainoksen kirjastaan Helsingin Sanomiin?

Kyse ei ole siitä, että Matriarkka olisi parempi kuin muut Otavan kirjat. Kyse on Jari Tervosta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä